Kojelauta |  Seuraa blogia |  Lisää blogeja |  Luo blogi! | 
MAINOS |
Anna bloggaajalle lahja | Sivun alkuun | Seuraa blogia | Ilmoita blogista
Seuraa blogia Bloglovin'lla
risuhiiri puutarhassa
07.09.2008 - 09:06


Pahoittelen että kirjotukseni harvenevat näin. Tällä hetkellä tuntuu työ vievän kaiken energian.
Puhumatta niistä hommista jotka kotona odottavat tekijäänsä. Pihan syystyöt ovat aivan rempallaan.
Tänä viikonloppuna on ollut minun mieleiseni syysilma. Keltaista auringon paistetta,  varjojen leikkiä nurmikolla, ripaus maan tuoksua ja viileää tuulta.  Ihana.
Keltapallot kukkivat, jotkin koivut ovat alkaneet pudottamaan lehtiä. Kelloköynnös on takoitus kaivaa ylös ja talvehdituttaa sisällä. Gladiolukset eivät ehtineet kukkia :(  Kärhö ei parantunut.
Kasvihuoneesta ei kauheasti tomaattisatoa tällä kertaa saatu, mikä harmittaa kauheasti. Meillä ainakin kaiken kasvuun vaikutta viileä sää. Kun Heinäkuussa tuli se lämmin jakso, kaikki kasvit oikein reuhahtivat sinä aikana, joko pituutta tai kukkia. Tämä kesä jää mieleen harmituksena. Toivottavasti nämä säät eivät tule jatkumaan, vaikka ilmastonmuutosihmiset vähän sellaista pelottelevatkin.


23.08.2008 - 21:07
Kumman kesän kummaa kuvasatoa, juhannuksesta tähän päivään..



Juhannus aikaa..

..syötteellä, metsälammella, aurinko helli hetken ennen kuin mustat pilvet alkoivat kerääntyä.

Samoilla seuduilla, lähdimme ojalle tonkoja onkimaan, kun vesi- ja raesade yllätti.

Kotona, vielä heinäkuussa odotellaan kukintaa.

Eivät tykkää kukat kylmyydestä, eivätkä ainaisesta sateesta.
Mutta alkoihan se kukintakin lopulta, tässä jo hieman kärsineessä vaiheessa.



Mikähän tässä kivessä haisee, risuhiirikö?


Ruusu ja kuunlilja sateen jälkeen.


Puu kaatui, vanha linnunpönttö jäi.

Pionini kukki ensimmäistä kertaa. Kukan väri oli salaisuus tähän saakka :) kaunis valkoinen.


Liilaa


12.08.2008 - 09:33
Sysksy tuoksuu, tuoksuu aivan selvästi. On tuoksunut jo jonkin aikaa . Auringon valokin on muuttunut syksyn keltaiseksi paisteeksi.
Kesä oli nopeasti ohi. Toivottavasti syksy kestää pidempää ja on lämmin tai ainakin leuto ja lempeä.
Pidän syksystä. Eräs ystäväni väittää inhoavansa syksyn kuivista lehdistä lähtevää ääntä. Minä taas pidän niiden rahinasta kenkien alla, yleensä vielä vähän potkiskelen, saadakseni kunnon tuntumaa. Ja voiko olla ihanampaa kuin lämmin syysilta, kun auringon valo siivilöityy kellanpunaisena puiden välitse puutarhaan :) Sitä voi istuskella rauhassa ja katsella kesän aikaansannoksiaan (mitä tänä kesänä on todella vähän).   Viikonloppuna oli sellainen ilta, vaikka syksy on vasta aluillaan, vai pitäisikö vielä sanoa että on loppukesä?  Kiirehdinkö taas edelle.

Syksy saa odottamaan milloin on aika kaivaa kaulaliinat ja lapaset esille.
Miksiköhän ne tuntuvat syksyllä niin miellyttäville, mutta talvella alkavat  tympäistä, keväällä odottaa jo malttamattomana milloin ne saa tunkea takaisin varastoihin.
Yleensä syksy saa minussa aikaan valmistautumisvimman, liittyen kaulaliinoihin ja lapasiin ja alan kutoa niitä vimmatusti mitä ihanimmista uusista langoista. Ensimmäiset valmistuvat  nopeaan, mutta ne parit, niitä saa pakertaa jouluun saakka. Olenkin huomannut että, parasta tehdä tosiaan vain niitä kaulaliinoja, ei pareja nääs :)

Tulipas syksyinen postaus, ehkä olen tosiaan pikkuisen edellä aikaani. Katson ulos ja katson postaustani, lapasia? kaulaliinoja?? pihalla kukat vielä kukkivat!  Mitä oikein ajattelin, sen täytyy johtua tuosta tuoksusta, jarruja kehiin. Pitää terästäytyä,  mutta sen ehtii huomennakin, eikö :)



12.08.2008 - 09:09

Olen saanut taukoni aikana kaksikin blogitunnustusta. Kiitän niistä Risusydäntä, Tsinniaa, Sirkkaa, Niaa puutarhaunelmissa ja Elizaa. Kiitos kaunis.




Säännöt:
Here are the rules:
1.Voittaja voi laittaa logon blogiinsa.
The winner can put the above logo on his/her blog.
2. Linkitä siihen blogiin, josta palkinnon sait.
Link the blog where you recieved your award.
3. Nimeä vähintään 4 muuta blogia palkinnon saajiksi.
Nominate at least 4 other blogs.
4. Laita noiden blogien linkit sivullesi.
Put links of those blogs on yours.
5. Jätä viesti blogeihin, jotka nimesit voittajiksi.
Leave a message on the nominated blogs.



Tunnustuksen saajan kuuluu tehdä seuraava:

1. Voit antaa tunnustuksen 5 henkilölle

2. Niistä neljän tulee seurata sinun blogiasi

3.Yhden täytyy olla uusi lukija ja asua eri paikassa

4.Sinun tulee laittaa linkki siihen blogiin, jolta tunnustuksen olet saanut.

Jaettavaa on kerraksi liian paljon, joten annan tunnustuksen kaikille lukijoilleni tasapuolisesti.





22.07.2008 - 09:56
Voisiko olla totta? Niin ne vähän lupailevat,  säätiedotukset.
Tämä kesä on kyllä ollut pohjanoteeraus sään suhteen.
Kaikki kesähommat on tekemättä.
Yli puolet matoista pesemättä, pieniä maalaushommiakin olisi ollut,
kukkapenkeissä ei ole voinut kontata, eikä retkiä tehdä.
No yksi retki tehtiin, Oulun torille, syötiin jäätelöt ja katseltiin näkymiä.

Tori onkin laitettu osin tosi nätiksi. Aitat kunnostettu ja laitettu.
Mutta sade yllätti silläkin retkellä ja pakenimme kauppahallin munkille suojaan.

Pihalle ei tahdo ehtiä sadekuurojen lyhykäisissä väleissä, mutta olihan sitä viikko sitten, yksi aurinkoisempikin päivä. Jotka ovat kylläkin niin harvassa, että ne päivät menevät aina nurmikonleikkuuseen.
Luonnonmukainen kirvantorjuja sai komennon kasvihuoneeseen. Yhteen chiliin oli jo ilmaantunut kirvoja.

Työnsin leppäkerttua kirvoihin, mutta leppis oli ilmeisesti niin hämillään äkkinäisestä paikanvaihdosta, että hipsutteli vain niiden yli. Tarkkailin tilannettta, leppis vain mittaili lehtien kokoja: tuonne pääsee noin pitkälle ja tuonne suuntaan tuon verran, entäs tätä lehteä, joo'o, se on tämän pituinen... Ja joka kerta vain käveli kirvapesueen ylitse?? Oliko leppiksellä maha täynnä, kun ei ruoka kelpaa. Olin kuvitellut näkeväni raakaa teurastusta, hirveää mässäilyä elävällä ruoalla (Alan pelokseni huomata itsessäni uusia puolia).
Jäi kirvojen torjunta minun huolekseni.

Mitä muuta pihalla tapahtuu. Kärhö on kukkansa kukkinut, mutta tupsakkeet ovat myös aika hauskan näköisiä.


Eilen huomasin että Jasmike on alkanut kukkia kaiken sateen keskellä. Jos ilma taas hieman kirkastuisi, saisi siitäkin kuvan.

Pakko vielä vähän hehkuttaa uutta kameraani, on se ihana.


Pieni on kaunista. Mikähän rikkaruohon reppana lienee, mutta en nyppää pois.

22.07.2008 - 09:40
Ovat näkymättömissä. Johtuneeko aiemmasta yhteenotosta vai sateesta.
Katselinkin päivyrini merkintöjä tälle kesälle ja tosiaan joka viikolle olin laittanut merkinnän: vettä sataa, tai vettä on satanut koko viikon.  On se satanut, on.
Mutta niihin muurajaisiin.
Kiitos kaikille kommenteista ja neuvoistanne.
Kävinkin silloisen pahimman taiston jälkeen tutkimassa tilannetta ja koska muurahaiset näyttivät olevan liikkeellä, ehkä jälleenrakennus puuhissa, turautin reikien päälle reilusti kanelia. Seuraavana päivänä liikettä ei ollut.
Ehkä se oli kuitenkin tuon  kaiken , hyökyaallon ja sitä seurannneen tulvan ja seuraavan päivän myrkkysateen (kanelin), yhteisvaikutus mikä sai murkut lähtemään..
Lähtivät  muualle, mutta minne. Paikkaa en ole vielä löytänyt. Osaavat olla todella ovelia, viheliäiset.
Kaivelevat hissun kissun ensin isoja onteloita ja kasvattavat yhteisöä, sitten töräyttävät hiekkatönön maan päälle, että täälläpä ollaan ja hyvin voidaan!
Kunhan antavat itsensä ilmi, olen valmiina, tomusokeri-soodan vai leivinjauheko se oli, laventelin ja kanelin kanssa. Jospa kävisi vielä ihan oikeaakin myrkkyä varulta kaupasta.
Tässä kukkapenkki ja laatoitusta minkä alla asustivat.


Aina avulias apuri, tuuppaa heti liki kun johonkin hetkeksi pysähtyy.


Jään odottamaan..
15.07.2008 - 07:22
Olen käynyt katkeraa taistelua muurahaisia vastaan. Niitä pieniä jotka tekevät pesänsä maan alle.
Jo pari vuotta niitä on yritetty tuhota laatoituksemme alta. Myrkyt ja torjunta aineet tuntuvat vaikuttavan vain juuri sillä hetkellä näkyvillä oleviin murkkuihin. Tänä kesänä taistelu huipentui hurjaan yhteenottoon.

Portaidemme vieressä on pieni kukkapenkki, joka on kuin laatoitukseen jätetty reikä, joka on täytetty mullalla. Siinä ovat muurahaiset asustelleet viime kesästä lähtien.
Eräänä päivänä huomaan, että kukkapenkissä ketoneilikan seassa on kaksi hiekkakasaa?? Minä kyselemään apurilta, kuka on kantanut hiekkaan äidin kukkapenkkiin. No, selviää että keot ovat muurahaisten tekemiä. Tökkään harmissani keot nurit ja vilinähän siellä alkaa. Mies innostuu asiasta sen verran, että käy autotallista jotain myrkkyä jota kaataa kasoihin. Asia jää hautumaan.
Parin päivän päästä, en ole saanut hankittua muurahaismyrkkyä ja jo koko murkut unohtaneena kastelen ketoneilikka penkkiä. Hiekkakasat leviävät ja paljastavat hirveät määrä munia ja toukkia!
Siitä paikasta haen kiihkoissani vesiletkun, saavatpa muurahaiset kyytiä. Olen kuin Kingkong kaupungissa, paitsi vesiletkun kanssa. Ruutaan jäistä vettä voimalla, munat ja muurahaiset kekoineen lentävä (tai, kuten ällävikainen apuli sanoisi, munat ja mulkut lentävät), pitkin laatoitusta. Ruutaan ne nurmikolle saakka, sieltäpähän etsiskelevät. Tunnen voitonhuumaa.
Tutkin penkkiä tarkemmin ja huomaan isoja reikiä laatoituksen reunassa. Kastelukannu sattuu olemaan käsillä, niinpä kaadan vettä reikään toivoen, että loput kuolisivat tulvaan. Kaadan ja kaadan, vesi loppuu. Haen lisää vettä kannulla. Kaadan reikään toisenkin kannullisen. Minne vesi menee? Tutkin ympäristöä, ei, mistään ei pulppua vettä. Haen vielä kannullisen jonka kaadan noin puolen metrin päässä olevaan toiseen isompaan reikään. Vettä ei valu mistään. Epäilys valtaa mieleni, tuliko voittoni liian myöhään?  Kuinka mahdottoman ison käytävistön ovat mokomat saaneet aikaan!?  Onko talon sokkelin alusta jo tyhjennyt? Ovat ovelia, hiekat on kannettu piiloon, eivät nostaneet laatoitukselle.
Taistelu ei vielä ole ohi.
Eilen illalla penkkiä tutkiessa, uudirakentaminen oli jo käynnissä.
Tänään täytyy aloittaa uusi ottelu...
..voittajasta en ole vielä varma, mutta taistelutta en luovuta.
Onko strategia-ehdotuksia? Jatkossa on edettävä huomaamattomasti ja yllätettävä ne rajusti..
....millä ilveellä pääsen niistä eroon??
Kirjoittaja
Touhujani pihalla ja puutarhassa. Kasvihuone kertomuksia sekä kaikenlaista näpertelyä. Apureina kohta viisivuotias merirosvon alku ja jaloissa pyörivä käppänä. Kaikki kuvat ovat itseni ottamia, ellei toisin mainita. Ethän kopioi niitä ilman lupaa.
Kävijälaskuri